Helmitorilla

Suuntaamme Kathmandun puolelle. Seuraamme taksin ikkunasta armeijan harjoitusta keskustan kentällä. Suljemme auton ikkunat, sillä matalalla lentävät helikopterit nostattavat ilmaan pölyä ja kuivaa ruohosilppua. Sotilaat laskeutuvat pää edellä köysiä pitkin aivan kaupungin keskustassa ja yleisöä on näytökseen kertynyt runsaasti.

New Roadilla pitää tietyn hindutemppelin kohdalla osata jäädä pois taksista, jos haluaa löytää Sikhien helmitorin. Pienellä alueella on kylkikyljessä rannekorujen ja helminauhojen myyjiä sekä korujen punojia. Hinnat ovat edullisia, joten miettii, miten aikaa vievällä helmipunonnalla oikein saa toimeentulon. Nevarirouva on tuonut mukanaan kultaisen helan, johon haluaa pitkät vihreät helmet. Valmis koru tehdään odottaessa ja tulevana Naistenpäivänä se laitetaan kaulaan. Helmien väriloisto saa meidät hetkeksi unohtamaan pölyisen ja likaisen kaupungin.

Matkaamme Thameliin pikkukujia pitkin. Kirsti jututtaa taksinkuljettajaa. Nepalit vaihtavat mielellään kuulumisia, ja poimimme muutaman tutun sanan sieltä, toisen täältä. Kuljettaja tuntee hyvin kaupungin, sillä on ajanut omaa taksia jo kuusi vuotta. Ajotyylistä ja siististä autosta onkin arvannut, että mies omistaa auton. Meille selviää, että turvavyöpakko on määrätty etupenkeillä istuville ja käyttöä valvotaan. Kehitystä.

Garden of the Dreams

Ohitamme kymmenet vaateliikkeet, kivijalkateetuvat, vaellusvarustekaupat. Thamel on turistialuetta. Emme kuitenkaan ole tulleet ostoksille, vaan tutustumaan yhteen entiseen kuninkaan palatsiin. Puutarhan atsaleat ja mangoldit olivat kukassa, monet köynnökset vasta nupuilla. Viileät yöt hidastavat kevään tuloa. Garden of the Dreams on kunnostettu Itävaltalaisten tuella. Se on vain tiilimuurin päässä vilkkaasta kaupungista, mutta silti rauhallinen keidas lueskella, seurustella, kahvitella, ruokailla tai tutustua historiaan. Kaiser Cafen ruokalistasta vain osa on saatavilla, sillä kaasupula haittaa ravintolatoimintaakin. Syömme maukkaan lounaan.

Levollisen hetken jälkeen istumme jälleen taksissa. Seuraan katseellani suttuisia poikia, jotka yrittävät myydä ruuhkassa seisoviin autoihin matkamuistoja ja ruttaantuneita postikortteja. Tähän aikaan päivästä pitäisi tuon kokoisten poikien olla vielä koulussa, ajattelen ja veivaan ikkunan kiinni.