sunnuntai 15. tammikuuta 2012

Nyt se on nähty!

Viikonloppuumme mahtui jotain suurta. Lainasimme firman maasturia ja kuskia ja ajoimme kukkuloille. Kotimme on noin 1300 m merenpinnasta ja nousimme autolla 1500 metriin kansallispuistoon. Osa joukostamme kapusi Shivapurin laelle (2725m), jonka huipulta siinsivät Himalajan vuoret. Ne ovat vain parinkymmenen kilometrin päässä.

Puolet ryhmästä kävi huipun sijaan tiibetiläisbudhalaisessa nunnaluostarissa vuoren rinteellä. Luostarissa on noin satakunta nunnaa alle 10 -vuotiaista yli kuusikymmentä vuotiaisiin. Kurkistimme yhteen monista viiden neliön kammioista, missä nunna eleli vaatimattomasti.
Ilma oli rinteillä raikkaampaa kuin katkuisessa laaksossa ja jopa tunsimme kukkien tuoksun. Kapuaminen sinällään oli joinkin paikoin tylsää, kun polkujen tilalla oli satoja kivettyjä askelmia - varsinkin alastuloreitillä.

Päivällä on lämpötila kivunnut yli 20 asteeseen, ja ehdimme nauttiakin siitä. Illan tullen (kiitos sähkösäännöstelyn) tähdet näkyvät kirkkaana. On toi Otava vaan kellahtanut kummaan asentoon. Sunnuntain ostosreissulla kävimme saunomassa keskustan kuntoklubilla. Tarjolla oli oikein kunnolliset suomalaiset löylyt ja höyrysauna. Uimaan ei tällä kertaa menty, sillä vesi on alle 10 asteista.

3 kommenttia:

  1. Tervehdys täältä Tammisaaresta ja kiitos viime kertaisesta kestityksestä Koti-Suomessa. Entisenä Kathmandun kävijänä iloitsen, että olette päässeet lämmittelemään ja peseytymään saunaan sielläkin. Kukahan suomalainen himosaunoja on sen sinne rakentanut tai vienyt?
    Toinen utelu: Lienettekö jo törmänneet Gheeta-kummityttäreemme esim. FELMíssä? Älkää ottako silti stressiä, vaikkei niin olisi tapahtunut.
    Johdatusta ja varjelusta poluillenne toivoo Irmeli

    VastaaPoista
  2. hei vaan! täällä päässä ollaan päästy jo vähän talven makuun: pakkasta viime yönä lähemmäs -15 ja päivälläkin kunnioitettavat -10. Luntakin on tullut ja lisää kai tällä viikolla luvassa. Märyllä on kuulemma jo ladutkin. Mä vielä toipumassa vähän kerrallaan. Tyks ainakin on tullut tutuksi..mutta pikkuhiljaa kevättalvi koittaa ja päivät pitenee. Jalli on puntilla ja mä lueskelen, lumppu makaa jalkojen juuressa. Toivottavasti kaikki teillä sujuu hyvin, toisistanne ainakin saatte turvaa ja tukea, jos tulee hankalia hetkiä. Olette molemmat usein mielessäni päivän mittaaan! Terveisiä ja halauksia! toivotteleepi Aana, Jalli ja Lumppu:)

    VastaaPoista
  3. Moro. Blogianne lukiessa on pikkuhiljaa hahmottumassa, millaista olonne siellä on. Tosi mielenkiintoiselta vaikuttaa. Ja kunhan pääsette tosissanne töihin kiinni, niin aina vaan paranee. Mummulle olen lukenut kaikki kirjoituksenne ja hän lähettää paljon terveisiä ja hyvän voinnin toivotukset. Oliskos jo aika ruveta skypettämään? Kameraa mulla ei vielä ole asennettuna, mutta kai sitä ilmankin vois soitella. Kuulumisiin, Arja-äiti

    VastaaPoista